perjantai 24. toukokuuta 2013

Rastat lähti!



Olin halunnut rastoja jo noin viisitoista vuotiaasta lähtien, mutten halunnu tehdä niitä kampaamossa koska elin siinä kuvitelmassa, että siellä käytetään automaattisesti kaikkia permisaineita ja muita tököttejä. Kun lähdin opiskelemaan valokuvausta pieneen Muurlan ’kyläkouluun’, tapasin pari ihanaa takkupäätyttöä, jotka osasivat luonnollisesti tehdä luomurastoja. Kysyin Maikilta, että voisko mulle tehdä. Hän käski alkaa tukan kasvattamisen ja kertoisi kun se olisi tarpeeksi pitkä. Eräs päivä sitten loppukesästä 2009 hän tuli ilmoittamaan, että nyt levitetään viltti kotinurtsille ja aletaan takuttaa. Meinasin ratketa riemusta :D
Otti tosiaan oman aikansa että mulle saatiin pienet, pörröiset takun alut, joita sitten itse jatkokäsittelin. Eli aina suihkun jälkeen revin niitä irti toisistaan, takutin ja tökin huovutusneulalla! Tätä jatkui jotakin puoli vuotta, kunnes rastat oli vihdoin ’valmiit’!
Nautin ihan täysillä siitä, ettei tarvinnut enää miettiä hiuslakkaa, vahaa ja ainaista laittamista. Tukka oli valmis jo heti herätessä, mainiota!

Jokusen vuoden päästä tuli ärsyttävä välivaihe. Se vaihe kun takut alkaa olemaan liian pitkät saparoille mutta vielä hitusen verran liian lyhyet kivalle ponnarille. Ja siis auki ei toiminu ei mitenkään päin. Niinpä leikattiin takut lyhyemmiksi ja taas oli elämä vähän helpompaa. Kuitenkin mielessä pyöri ajatus niiden avaamisesta. Mieltä kutkutti ajatus hiusten harjaamisesta ja jopa niiden laittamisesta hiuspuuterin ym aineiden kanssa. Aikaisemmin kirjoitin tänne kuinka päätin avata takkuni vuoden alussa, mutta kuten arvata saattaa, hannasin hahaa! Rupesin silloin joulukuun tienoilla tosissani kiinnittämään huomiota tuntemuksiini rastoja kohtaan, ja päätin vihdoin, melkein puolen vuoden jälkeen, että nyt saa riittää!! Alkoi olemaan paljon enemmän niitä päiviä kun haluan takuista eroon ja ne ärsyttää kuin niitä, jolloin niistä nauttisin ;P

Varattiin kavereitten kanssa kalenteriin aika rastojen avaamiselle. Kävin ostamassa eläinkaupasta pari tiheäpiikkistä kampaa ja niin päästiin aloittamaan. Alku oli hieman vaikea, eikä ensimmäisenä päivänä saatu paljoa mitään aikasiks, mutta jo seuraavana päivänä alkoi sujumaan!


Ensimmäisen päivän saldo, tätä höttöä tuli iso muovipussillinen

Päivä muuttui yöksi ja heti aamulla jatkettiin. Iltapäivästä hurautin autolla kukan luo jossa urakka jatkui. Onneksi yksi melkein naapurissa asuva kaveri pääsi myös paikalle jeesimään, koska muuten olis ollu aivan liian hidasta.


Kolmen päivän jälkeen päänahka alkoi olemaan jo aika kipee ja niskat jumissa. Päähän jäi vielä vajaa parikymmentä takkua, jotka avasin itse loppuu parin päivän aikana.
Kyllä oli voittaja olo kun viimeinenkin takku oli auki, ja pystyin harjaamaan HIUKSIANI! :D

Seuraavaksi hiukset leikattiin ja värjättiin, ja nyt olen koittanut hankkia edes muutamia hiustuotteita. Kaapista löytyy lakka, hiuspuuteri, suihkutettava vaha, joku repair suihke, hiusten kasvua edistävä suihke (on meinaan vielä aika ohuet hiukset), päänahkaa hoitava seerumi ja hoitoaine. Ostoslistalla on vielä muotovaahto, pinnit ja ponnarit sekä suoristusrauta. On tämä sitten jännää! :) Nyt vaan täytyy opetella tekemään tälle tukalle jotakin, että näyttää ihmiseltä hehe!


Tässä nyt sitten uudet hiukset!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti